SALASSAPITOSOPIMUS
Yrityssalaisuuksien suoja on keskeinen osa yritysten riskienhallintaa. Yrityssalaisuudet ovat usein yrityksen tärkein omaisuuserä ja niillä on usein huomattava vaikutus yrityksen arvoon.
Yrityssalaisuuksien suojasta säädetään muun muassa työsopimuslaissa, rikoslaissa ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa. Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantaja ammatti- ja liikesalaisuuksia. Rikoslaissa yrityssalaisuuden rikkominen ja väärinkäyttö on säädetty rangaistavaksi teoksi. Edelleen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaan kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista näin hankkimaansa tietoa.
Salassapitosopimusta on syytä käyttää muun muassa osana työsopimusta tai erillisenä sopimuksena työntekijän kanssa silloin, kun työntekijä on tekemisissä työnantajan yrityssalaisuuksien kanssa. Salassapitosopimusta on syytä käyttää myös muun muassa erilaisissa osakas-, yhteistyö-, jälleenmyynti-, franchising-, linsensiointi-, ohjelmisto-, valmistus-, alihankinta-, tuonti- ja vientisopimuksissa.
Salassapitosopimuksen hyötyjä ovat muun muassa se, että salassapitosopimuksella voidaan määrittää salassa pidettävä tieto ja salassapitomääräyksen rikkomisesta seuraava sopimussakko.
Salassapitosopimusjärjestelyillä on myös yrityksen arvoa kasvattava vaikutus. Muun muassa yrityskauppatilanteessa ostaja arvioi miten myytävän yrityksen yrityssalaisuudet on suojattu ja onko asianmukaiset salassapitosopimukset laadittu.
Katso myös kilpailukieltosopimus.
